Ingrid
Konda
Masa
Orno
Puppe
Spini
Tane
Tipov
U-Uu
Woody Allenin (ja kuvaaja Vittorio Storaron) ensimmäinen digitaalisesti kuvattu elokuva. Tässä käytettiin myös uudenlaista ACES-standardia värienhallintaan. Tämän tarkoituksena on pitää kuva ja värit esituotannosta kuvausten kautta teatteriin ja aina kotitelkkareihin saakka samanlaisina.
Leffa sijoittuu 1930-luvun Hollywoodiin ja on hyvin tyypillistä Woodyä neuroottisen päähenkilön (Jesse Eisenberg) ja sekavien ihmissuhteiden muodossa. Mukava leffa, jota katselee miellään, mutta ei herätä sen suurempia tunteita.
81-vuotias Woody on muuten tehnyt meikäläisen syntymävuodesta 1982 lähtien joka ikinen vuosi pitkän elokuvan eikä loppua näy. Melkoinen suoritus!
*** Puppe 3.4.2017
Woody tekee edelleen sitkeästi joka vuosi pakollisen ihmissuhdesoppansa, joissa sama perusaihio kiertelee turhan usein vain näennäisin muunnelmin. Jälleen suhteet menevät ristiin ja pulinaa riittää tempoilevien tunteiden ympärillä. Ihan kohtuullisesti tää silti toimii, vaikka selittävän kertojaäänen käyttö on täysin epäonnistunut ratkaisu. Varsinkin kun Woody hoitaa sen itse vanhan miehen väsyneellä äänellään. 2.5
***1/2 Woodyllä on joku ihmeellinen tatsi, jolla luo tiettyä magiikkaa elokuviinsa. Tovi jo vierähtänyt katselusta, eikä nyt Midnight in Parisin tasolle yllä, mutta kelpo elokuva.
Nostan uusintakatselulla **** tähteen. Perustelut pysyvät.