3 thoughts on “La dolce vita”

  1. Hyvin samantyyppinen leffa kuin 8 1/2. Tarinan ohjaaja heiluu ympäriinsä, tekee välillä leffaa ja välillä seikkailee ympäriinsä naisten kanssa sekoillen tai ei-sekoillen. Liian pitkä ja osin tylsä katseltava. Rasittavia leffan kuvausjaksoja ja tanssinumeroita välissä, jotka tympäännyttävät katsojaa.

    Ihan sympaattinen ja osin mielenkiintoinen elokuva kuitenkin kokonaisuutena.

    **

    Reply
  2. Muutama kohtaus on jätetty aivan liian pitkäksi, mutta muuten Fellinin näkemys on vahvasti kohdillaan. Rikkaan yläluokan elämän tyhjyydestä ammentava tarina on ollut selkeästi pohjana muunmuassa Sorrentinon Suurelle kauneudelle. Marcelo Mastroianni on pääosassa erinomainen ja ihmissuhteiden kuvauksessa on tuolle ajalle epätyypillistä suoruutta ja rehellisyyttä. Anouk Aimee kevytkenkäisenä perijättärenä ja Yvonne Furneaux epätoivoisena Emmana ansaitsevat aidon oloisista rooleistaan myös kunniamaininnan. 3½

    Reply
  3. Tiiviimpää leikkausta tämä olisi kaivannut. Kohtaukset ja samoin yksittäiset otot ovat usein liian pitkiä. Alkupuoli toimii tarinallisesti mielestäni paremmin kuin loppuosa, jossa pinnallisen tyhjyyden kuvaus toistaa turhan paljon itseään. Fellinin uran parhaita leffoja kuitenkin. 3

    Reply

Leave a Comment