La La Land

La La Land

Director
Damien Chazelle
Runtime
2 h 08 min
Release Date
1 December 2016
Languages
English
Country
 United States of America
Genres
Romance, Comedy, Drama, Music

Ingrid
Konda
Masa
Orno
Puppe
Spini
Tane
Tipov
U-Uu

Damien Chazelle puikoissa, Emma Stone ja Ryan Gosling pääosissa, vuolaat arvostelut vuoden parhaasta elokuvasta ja viiden tähden läiskät. Onneksi elokuvan genre piti kuitenkin huolen siitä, että odotukset eivät aivan pilvissä olleet.

Mia (Emma Stone) on aloitteleva näyttelijänalku ja Sebastian (Ryan Gosling) intohimoinen jazz-pianisti. Heidän tiensä kohtaavat sattumoisin useasti ja romanssihan siitä tahtoo roihahtaa. Mian ura ei ota urjetakseen ja Sebastiankin tekee melkoisia kompromisseja matkallaan kohti unelmaa omasta jazzklubista.

Paikoitellen laulu/tanssikohtaukset sopivat elokuvaan, mutta välillä herää kysymys, iso kysymys, miksi ihmeessä? Välillä tarina etenee soljuvasti ja tunnelma on mitä mainioin, välillä poljetaan paikallaan ja lauleskelu vie puhdin pois.

Pitkät otot upottavat elokuvan maailmaan, mutta usein häiritsevän epätarkka kuva etenkin kasvojen ja silmien osalta tiputtaa katsojan takaisin elokuvateatterin puolelle.

Emma Stone tekee huiman roolisuorituksen ja Ryan Gosling on totutun vahva hänkin, mutta jää hieman Emman steppikenkien alle. Goslingin kova harjoittelu pianon kanssa on tuottanut hedelmää ja soittokohdat menevät hänen osaltaan vakuuttavasti. Kokonaisuudessaan elokuva on kuitenkin turhan ristiriitainen kokemus.
***  Puppe 23.1.2017

11 thoughts on “La La Land”

  1. Olin positiivisesti yllättynyt, sillä musikaalit jättävät meikän yleensä hyvin kylmäksi. Tämä päätyy lyhyelle listalleni hyvistä musikaaleista (muut ovat Moulin Rouge ja The Rocky Horror Picture Show). Tekniseltä puolelta La La napsii varmasti Oscareita, erityisesti lavastus ja valaistus oli toteutettu huikealla maulla ja taituruudella. Ylenpalttinen värimaailma sopi sekin hienosti tunnelmaan. Lauluosuudet pois ja normaalia kerrontaa tilalle, niin olisi ollut vielä parempi elämys. Liimatun oloiset laulusessiot eivät tälläkään kertaa sovi sekaan ilman kakomista. 3

  2. Tämä oli hyvä elokuva. Omasta mielestä nimenomaan laulukohtaukset nostavat elokuvaa ylöspäin, eli niihin latautuu enemmän tunnetta kuin vain lausuessa saman.

    Elokuva paranee koko ajan loppua kohti, mistä propsit. Viimeinen kohtaus, vaihtoehtoinen elämänkulku, on jopa erinomainen. ***1/2

  3. Odotukset La La Landista oli tosi korkealla, ja melkein leffa niihin vastasikin. Ihania kappaleita jäi päähän soimaan ja hyvä fiilis illaksi. Joku juttu kuitenkin hämäsi kokonaisuudessa…olisiko paikoin hieman arkinen kuvaus ja lavasteet. Pitää katsoa uudelleen ehdottomasti, sen tämä leffa kyllä kestää.

    3,5

  4. En toden totta oo mikään musikaalifani, mutta tää iski kyllä aika hyvin. Alun numero ruuhkassa tosin säikäytti kyllä pahemman kerran, tätäkö tää on koko ajan? Sen jälkeen laulut ja tanssit jäi yllättävän vähälle osalle, onneksi. Tosin en tiedä oisko tää toiminut normileffana aivan samalla tavalla, osaan kohtauksista tuli nimittäin kieltämättä jotain sanoinkuvaamatonta taikaa kun irrottauduttiin realismista. Sanoisin, että Chazelle onnistui löytämään hyvän balanssin musikaalin ja draaman välillä, tässä jälleen less is more idea toimi. Tosin omasta mielestäni ehkä vielä vähän vähemmänkin ois laulua saanu olla 🙂

    Emma Stone oli kyllä tosi hyvä ja Ryan Goslinginkaan ei hassumpi, varsinkin silloin kun ei joutunut jodlaamaan. Tanenkin kehuma loppukohtaus oli aivan erityisen onnistunut.
    ***½

  5. Tämä tuli katottua uudestaan ja laitetaan tässä vaiheessa 4,5 tähteä ja katsotaan nouseeko vielä tuosta joskus.

  6. Toinen katselukerta takana ja oman makuun liian musikaalisen alun jälkeen La La Land toimii kyllä erinomaisesti.
    ****

  7. Damien Chazelle tulee taatusti nousemaan suurten ohjaajien joukkoon kun hänen uransa etenee. Kaveri hallitsee suvereenilla tavalla kaikki tärkeät ohjaukselliset taidot. Erityisesti tunnelman rakentaminen, kamerankäyttö ja visuaalinen vaikutelma ovat mielettömällä tasolla (samoin kuin oli jo Whiplashissa) ja muutamista (lähinnä alkupuolen) turhista laulupätkistä huolimatta tämä on fantastista herkkua elokuvafriikille. Ingridin kommenttiin arkisesta lavastuksesta en voi mitenkään yhtyä. Päinvastoin mielestäni harvoin näkee näin hyvällä maulla suunniteltua lavastusta ja puvustusta. Tyyliteltyä väriloistoa riittää kuin sateenkaaressa konsanaan. 4½

  8. Mäkin nostan arvosanan täyteen femmaan. Alkupuolen pari turhaa laulukohtausta hieman sapettavat, mutta kokonaisuus on silti niin huikean vaikuttava, että absoluuttinen klassikko on kyllä kyseessä. Yksi kohtaus mikä erityisesti jää aina mieleen kutkuttelemaan, on ruokapöydässä tapahtuva keskustelu Sebastianin ammatillisia valintoja ja intohimoa koskien (tämä sama teemahan on Chazellella esillä myös Whiplashissa, joten jotain henkilökohtaista pohjaa on varmasti taustalla). Sekä Gosling että Stone yltävät tässä kohtauksessa lähes uskomattomaan todenmakuisuuteen ja intensiteettiin. Tätä dialogijaksoa voisi pitää metodinäyttelyn mallikappaleena. Kylmät väreet tulee joka kerta. Loppukohtaus pitää mainita vielä erikseen, sillä se on fantastinen näyte elokuvallisesta neroudesta. 5

Leave a Comment