1 thought on “Rosemary’s Baby”

  1. Mielestäni Roman Polanskin uran huipentuma ja yksi 60-luvun parhaista elokuvista. Ira Levinin satanismia käsittelevä romaani (joka toimii kirjana oikein hyvin) tarjoaa hyvän pohjan ja Polanskin käsikirjoittajan kyvyt pääsevät sen myötä upeasti oikeuksiinsa. Piinaavan kauhun tunnelma rakentuu puhtaasti psykologisen kerronnan ja hahmojen välisten jännitteiden varaan, mikä on todella poikkeuksellinen saavutus. Tässä mielessä vertaisin tätä Hitchcockin Psykoon. Mia Farrow on pääroolissa loistava. Hänen tulkintansa Rosemarysta on samaan aikaan maanläheinen ja herkkä. Ruth Gordon ja Sidney Blackmer ovat vanhana pariskuntana myös erinomaisia. Visuaalisessa ilmeessä näkyy ajan patina, mutta tunnelmaltaan elokuva on kerta kaikkiaan hienosti toimiva paketti. 4

Leave a Comment