Ingrid
Konda
Masa
Orno
Puppe
Spini
Tane
Tipov
U-Uu
Näistä on kyllä havaittavissa, että ohjaajalla on melkoisen kiero huumorintaju. Itse juonikuviot ovat jotenkin täysin havaitsemattomissa, enkä saanut näiden perimmäistä ideaa kyllä mitenkään selville. Olin kylläkin aika naatti näitä katellessa et seurantakyky ei ihan parhaimmillaan ollut. Hersyvän hauskoja kohtauksia mahtui kyllä kumpaiseenkin, jälkimmäiseen enemmänkin. Kuvaajana hääri legendaarinen Tonino Delli Colli, joskin erittäin vähäisiksi jäivät mieleenpainuvan kauniit kohtaukset, musiikista vastasi Ennio Morricone, mutta eipä jäänyt siitäkään oikeastaan mitään mieleen, joten paha pettymys siinä mielessä. Nämä lämmittelyinä, katsotaan koska uskaltautuu katselemaan Salon… Sen verran mainitsen, että DVD:t ovat vituilleen tehty, eli huulisynkka on sen verran pielessä että jonkin verran pistää hatuttamaan, kun tuntuu (varsinkin Decameronessa) et kohtaukset on dubattuja… (toim.huom. arvosteltu samassa kimpassa Il Decameron kanssa)
*½ Puppe 7.10.2010
Pääasiassa erotiikan ympärille rakentuvat veijarimaiset tarinat muodostavat löysän sillisalaatin, joka ei pysy kasassa tyydyttävällä tavalla. Pupen mainitsema huulisynkka johtunee tuohon aikaan Italiassa vallinneesta tavasta, jonka mukaisesti dialogia ei tallennettu kuvauspaikalla, vaan se tehtiin jälkidubbauksena jotta kuvausryhmä sai metelöidä rauhassa kohtausten aikana. 2