Ingrid
Konda
Masa
Orno
Puppe
Spini
Tane
Tipov
U-Uu
Katoin ekaa kertaa tästä alkuperäisversion. Kokonaisuutena hieman toimivampi kuin Redux, mutta mm. napalmin tiputuksen jälkeen pois jätetty kohtaus, jossa voivotellaan tuulen tyyntymistä harmittaa.
***** Puppe 2.5.2013
Apocalypsestä taitaa useimmat olla sitä mieltä että original on lievästi parempi. Hivenen harmi, että se ei ole kuitenkaan selvästi parempi, kuten esim HPR:ssä, jossa ei kauheasti tarvi miettiä kumpi miellyttää enemmän. No, ehkä se ei ole pahasta vaihdella versiota välillä.
Tipov 2.5.2013
Original -versio tuli pitkästä, pitkästä aikaa katsottua, kun blue-ray julkaisussa on kerrankin älytty laittaa molemmat versiot levylle. Rytmillisesti ja rakenteellisesti tämä toimii mielestäni selvästi paremmin kuin redux. Puputyttö-kohtauksen poisto ei haittaa lainkaan ja ranskalaiskohtauskin oli kyl kokonaisuutta ajatellen liian pitkä sivupolku, joka toi pienen herpaantumisen intensiteettiin. Vittorio Storaron kuvaus on yksi kaikkien aikojen onnistuneimpia. Mahtavia kamerakulmia, värisävyjä ja häivytyksiä. Alun triplahäivytys Morrisonin The Endin soidessa taustalla on ehdotonta kulttikamaa. Samoin Brandon myyttinen hahmo lopussa (onneksi mies vaivautui lopulta lukemaan kässärin viivytettyään kuvauksia viikon päivät pohtiessaan torakoiden ja muurahaisten sielunelämää). Vahvoissa pöllyissä kuvauspaikalla heilunut Hopper improsi myös hyvän sivuroolin. Aivan fantastinen elokuva. 5
Apocalypse jää aina positiivisella tavalla tajuntaan kummittelemaan katsomisen jälkeen. Matka pimeyteen jokilaivalla sodan melskeessä sisältää myös vahvan symbolisia sävyjä ja perillä odottaa mystinen Kurtzin hahmo, jolle Brando antaa uskomattoman ravisuttavan tulkinnan. Apocalypse on yhtä aikaa upea sotaleffa ja monikerroksinen sukellus ihmisen sisimpään. In the Heart of Darkness on kirja, johon käsikirjoituksen ideat pohjautuvat ja oikeastaan tuo nimi kertoo oleellisen myös elokuvan sisällöstä.
Tässä on mielestäni koko elokuvahistorian paras alkukohtaus kun mahtaviin häivytyksiin ja äärimmäisen luoviin leikkausratkaisuihin sekoittuu hienoja ääniefektejä ja tietysti Morrisonin maaginen The End. Kertojaäänen käyttö on myös poikkeuksellisen onnistunutta tunnelman luonnin kannalta. Martin Sheenin karhakka ääni käy ytimiin ja mies on muutenkin uransa parhaassa vireessä. Huima elämys kerrasta toiseen. 5
Coppola duunasi leffan 40-vuotisjuhlien kunniaksi vielä Final cutin, joka on kuin onkin paras versio mitä elokuvasta on julkaistu. Tämä on välimalli Originaalin ja Reduxin väliltä, eli osa Reduxin uudesta materiaalista on otettu mukaan, mutta ei kaikkea. Nyt meni hommat oikein, sillä rytmi säilyy kuosissa ja samaan aikaan uudet kohtaukset tuovat lisäarvoa tarinaan. Onneksi yksi kaikkien aikojen hienoimmista leffoista sai vielä pisteen iin päälle. 5
Final Cut tuli katsottua ja kyllä se tosiaan taitaa olla paras versio elokuvasta. Aivan mahtava leffa, jossa kyllä joka ikinen asia on mennyt putkeen. Mieletön ohjaus ja Martin Sheenin, Brandon ja Robert Duvallin mahtavat roolisuorituksen yhdessä Vittorio Storaron upean kuvauksen ja legendaarisen soundtrackin kanssa tekevät tästä yhden kaikkien aikojen elokuvista.
Katseluajankohta: 2022/04
*****