Noah

Yritin kattoo tätä sillä silmällä, että kyseessä oli vaan joku fantasiatarina, ei ällöttävä vanhan testamentin opetus. Siitäkin huolimatta tää oli aika heikko tekele, josta löytyi tosin jotain hyvääkin: Crowe oli kohtuu hyvä pääosassa, muutama kohtaus arkissa piti sisällään ihan vahvaa draamaa ja välillä tää oli visuaalisestikin ihan komeaa katottavaa. Mutta kyllä tää suurelta osin oli siis kuitenkin epäonnistunut elokuva. Varsinkin ne ihme kivilohkare-enkelit oli ihan outo ratkaisu ja mielestäni todella heikosti luotu, ei ne näyttäny laisinkaan uskottavilta. Eipä tosin tietysti uskottava ollu koko tän homman juonikaan. Vaikka kuinka yritin olla ajattelematta tota uskonnollisuutta, niin vaikeaa se oli, kun sitä koko ajan joka tuutista työnnettiin. En kyllä ymmärrä minkä takia Aronofsky välttämättä oli halunnu tehdä tän elokuvan? Siis teemahan tässä on orjuuttaminen ja sen oikeutus. Yläkerran ukko sanelee säännöt ja jos ei niitä tottele, niin homma pistetään poikki ja kaikki tapetaan (oli virheitä tehnyt tai ei). Varsinkin sen “paratiisin” käärmetarinan jatkuva kertaaminen oli ällöttävää. Sehän on täysin mielivaltiaan suuntaan kumartamista: “älkää ajatelko itse, älkää hankkiko tietoa, totelkaa, niin kaikki on hyvin ja teistä pidetään huolta”. Ei ole ihme, että diktaattorit ja orjakauppiaat pystyvät nukkumaan yönsä hyvin, kun heidän toimilleensa annetaan oikeutus oikein yläkerrasta asti…
*½  Konda 1.6.2015